Johan Kiviniemi’s series of tubes

Yksikön gb määritelmä

2005-12-31

(In English)

Bitti on informaation perusyksikkö tietotekniikassa. Yksittäinen bitti voi merkitä arvoa, joka on joko tosi tai epätosi – yksi tai nolla.

Tietokonemuistin, kuten keskusmuistin ja kiintolevytilan, määrä mitataan yleensä bitteinä tai bitistä johdettuina yksikköinä, kuten tavuina (tavu on yhtä kuin 8 bittiä).

Pitkään tämä riitti, mutta viime aikoina tulleiden uusien teknologioiden myötä tilanne on muuttunut.

Kuten nörteimmät meistä jo tietävätkin, uusin tietokonelaitteiston valmistajien innovaatio on bitti, jonka paino voi vaihdella. Tämän teknologian nimi on VWBS, Variable-Weight Bit Storage. Aiemmin kaikki bitit yksittäisessä kiintolevyssä painoivat saman verran. Sitä mukaa, kun valmistajat kykenivät tekemään kevyempiä bittejä, kiintolevyjen fyysinen koko pieneni ja yksittäiselle kiintolevylle mahtuvan tiedon määrä kasvoi.

VWBS:n myötä kiintolevylle mahtuva bittien määrä ei ole enää vakio. Sen sijaan kunkin bitin paino vaikuttaa kiintolevylle mahtuvien bittien kokonaismäärään. Tämän vuoksi otettiin käyttöön uusi yksikkö muistikapasiteetin mittaamiseen: grammabitti, gb.

Yksikköä gb ei pidä sekoittaa yksikköön GB (gigatavu), jolla usein ilmaistaan sellaisten kiintolevyjen kapasiteettia, jotka eivät tue VWBS-teknologiaa.

Yksinkertaistettu esimerkki

Kuvitellaan, että meillä on 100 gb:n kiintolevy. Jos käytämme 0.10 ng (nanogramman) bittejä, voimme tallentaa 100 gb/(0.10 ng) = 1 000 Gb (gigabitin) verran informaatiota sille. Mutta jos käytämme kevyempiä 0.08 ng:n bittejä, voimme tallentaa 100 gb/(0.08 ng) = 1 250 Gb.

1 000 Gb = 125 GB ja 1 250 Gb ≈ 156 GB.

Jos olemme tallentaneet 500 Gb:n verran 0.08 ng:n painoisia bittejä 100 gb:n kokoiselle kiintolevylle, jäljellä oleva kapasiteetti on 100 gb − (500 Gb · 0.08 ng) = 100 gb − 40 gb = 60 gb.

© 2011 Johan Kiviniemi

The image of a giraffe is from Wikimedia Commons